Suomi elää viennistä ja tämän mahdollistavat erikokoiset yritykset, yrittäjyys, korkealaatuiset tuotteet ja uudet innovaatiot, sekä kansainvälinen yhteistyö. Suomen kansallista turvallisuutta tulee tukea ja vahvistaa. Hyvinvointialueiden käynnistyessä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus läheltä on turvattava. Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä uusi, kansallinen suurhanke. Myös työelämän käytäntöjen on muututtava.
1) Iskunkestävä Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomesta katsottuna yrittäjyyden edellytykset ovat kuluvan vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. Itäraja on sulkeutunut ja rajan yli tapahtuva liiketoiminta päättynyt. Samoin matkailu- ja ostosmatkailu Suomeen on käytännössä pysähtynyt. Etelässä meillä on vastassa meri ja merialueen hyödyntäminen: Tavaraliikenne satamien kautta edellyttää vakautta Suomenlahdella ja Itä-Merellä. Jotta tavarat kulkevat satamiin ja niistä muualle Suomeen, tulee tiestön ja raideliikenteen kunnosta huolehtia – riittävää kalustoa ja työvoimaa unohtamatta.
Kuntien merkitys ja rooli muuttuvat ratkaisevasti hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen myötä, mutta
kuntiin tulee jäämään edelleen paljon huolehtimista lakisääteisistä palveluista. Kunnissa tunnetaan
palvelutarpeet ja keinot niiden toimeenpanoon. Maankäytön, kaavoituksen ja rakentamisen on oltava
sujuvaa, mahdollistavaa ja kestävää.
Koulutus- ja sivistyspalvelujen järjestäminen on tulevaisuuden kuntien keskeinen tehtävä. Tarvitsemme uusia tapoja opiskella ja kouluttautua jatkuvan oppimisen hengessä.
Kunnat vastaavat energiamurrokseen. Ympäristö- ja ilmastokysymykset ratkaistaan yhteistyöllä. Osaamisella ja investointien tukemisella mahdollistetaan raaka-aineiden jalostaminen ja kestävä käyttö. Työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille vuodesta 2025, joka tulee vahvistamaan kuntien elinvoimaroolia entisestään. Kuntien elinvoimaa ei mitata tulevaisuudessa vain väkimäärällä, vaan hyvän ja sisältörikkaan elämän eväillä. Aktiiviset yritykset, monipuoliset asumismahdollisuudet, viihtyisä ympäristö, monenlaiset liikunta-, kulttuuri- ja opiskelupalvelut ovat tulevaisuuden menestyvän kunnan merkkejä.
Kymenlaaksossa on hyviä esimerkkejä kansallisista hankkeista ja toimialoista, kuten Googlen sijoittuminen Haminaan, Pyhtään tulevaisuuden ilmailuliikenteen keskittymä Helsinki East Aerodrome, suunnitteilla olevat akkumateriaalitehtaat, sekä Kaakkois-Suomen vahva metsäteollisuuden osaaminen ja puusta kehitettävät uudet innovaatiot. Monipuolinen yritystoiminta ja uuden kehittäminen vaativat osaajia sekä työvoimaa.
Kaakkois-Suomessa on tärkeää turvata riittävä osaaminen koulutuksen sekä opiskelupaikkojen muodossa. Rahaa tarvitaan tulevaisuudessakin tutkimukseen ja koulutukseen. Keskustan työelämälinjauksen ytimessä ovat luottamuksen vahvistaminen, työnteon esteiden purkaminen ja toimeliaisuuden lisääminen, sekä turvallinen työelämä ja uusi työelämäkulttuuri.
Elinkeinoelämän toimijoiden sijoittuminen ja toiminnan säilyminen Kaakkois-Suomessa varmistavat peruspalvelujen pysymisen alueella ja pitää huolta siitä, että asuntojen arvo säilyy myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Kotimainen omavaraisuus pitää säilyttää ruuantuotannossa, energiantuotannossa ja työnteossa. Ruuan alkutuotannosta tulee tehdä houkutteleva työ- ja elinympäristö, ja viljelijöiden jaksamisesta tulee huolehtia.
”Tehdään itse, tehdään täällä”
2) Ihmisten huoltovarmuus
Osa suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuutta ovat toimivat ja helposti saavutettavat sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut, sekä pelastustoimi. Tämän jos minkä olemme saaneet nähdä ja kokea koronapandemian aikana. Jotta voimme ylläpitää suomalaista hyvinvointia, on meidän onnistuttava Sote- ja pelastuspalvelujen uudistuksessa eli hyvinvointialueiden käynnistymisessä. Rahoituksen riittävyys on suuri haaste hyvinvointialueille, samoin työntekijöiden riittävä saatavuus ja työntekijöiden jaksaminen arjen työssä.
Palveluissa tulee siirtyä suorittamisen mittaamisesta laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Palveluntuottamisen tapoihin on saatava entistä enemmän liikkumavaraa ja uusia hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi digitaalisia- tai etäpalveluita on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla siltä osin kuin se on mahdollista. Näin vapautuu aikaa ”kivijalka”-sotepisteiltä niille, joiden asia vaatii hoitoa paikanpäällä. Palvelujen painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja peruspalveluihin. Yhdyspintatyötä kuntien ja järjestöjen sekä yhdistyksien kanssa tulee syventää.
Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson menestymisen kannalta on kunnissa tehtävä vahvaa perustyötä. Monipuoliset asumisen mahdollisuudet, päiväkodit, koulut, sujuvat palvelut, elinvoimahankkeiden ja yrittäjyyden tukeminen. Kunnissa tulee edistää ihmisten hyvinvointia liikunnan ja kulttuurin avulla.
Kouluihin tarvitaan työrauhaa jatkuvien uudistusten sijaan ja opettajille on annettava mahdollisuus perustehtävänsä hoitamiseen. Lasten ja nuorten elämä on kokonaisuus, joka koostuu kodista ja koulusta, sekä harrastuksista jotka tukevat arkea.
Perheiden pärjääminen rakennetaan ”normaaleina” aikoina ja onkin tärkeää kuulla perheitä ja lapsia sekä nuoria. Lasten, nuorten ja perheiden pärjäämistä pitää voida tukea laaja-alaisesti. On uskallettava todeta tosiasiat ja keskustella niistä. Lapsista ja nuorista huolehtiminen on viisautta.
Suomi on pitkään ollut maailman ”onnellisin kansa”, jolla on kuitenkin maailman eniten mielenterveyden häiriöitä. Koronapandemia on tehnyt lisää syviä railoja niin nuorten, kuin ikäihmistenkin sosiaaliseen elämään ja näyttäytyy ennenkokemattomana yksinäisyytenä ja kasvavina mielenterveydenhuolina. Ukrainan sota ja sen tuomat hinnankorotukset aiheuttavat monille lisää kuormaa monella elämän osa-alueella. Onkin tärkeää, että jokainen huolehtii itsestään omien voimavarojen mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja sen jälkeen huolehtii omasta lähipiiristään. Mielenterveyden ja päihdesairauksien oikea-aikaiset palvelut ja välittämisen asenne ratkaisevat. Kansalliset mielenterveyden haasteet ovat hoitamattomana uhka työelämälle työelämän lyhentymisen ja kustannuksia aiheuttavien sairauspoissaolojen vuoksi.
Myös työelämän on muututtava joustavammaksi, jos työuria halutaan pidentää. Tulee huolehtia riittävästä työkyvystä sekä työelämän joustoista myös työuran loppupuolella, jolloin esimerkiksi monet huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan tai toimivat omaishoitajana.
3) Usko tulevaan
Yhteiskunta toipuu kriiseistä ja rakentaa tulevaisuutta parhaiten, kun otamme kaikki ikäryhmät mukaan: niin lapset ja nuoret, kuin vanhenevan väestön ikäihmisetkin. Myös luonnon kantokyky on otettava huomioon. On käytävä jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua ja keskityttävä olennaiseen. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tasoa on nostettava, jotta pärjäämme muuttuneessa turvallisuusympäristössä, ilmastonmuutoksen haasteissa, sekä turvamme kotimaisen energian ja ruuantuotannon.
Jotta voi saavuttaa upeita asioita, on ymmärrettävä mikä on olennaista ja hyvää. Jos haluamme asioiden muuttuvan, pitää olla valmis myös itse muuttamaan niitä. Tulevana kansanedustajana haluan olla rakentamassa yhteistä tulevaisuutta, jonka perusjalka on sujuva ja turvallinen arki. Sopivasti liikuntaa, työtä ja toimeentuloa, ravintoa ja lepoa kaikille.
Keskustan yhteiset politiikkalinjaukset löytyvät sivulta https://keskusta.fi/politiikkamme/politiikkalinjaukset-2019-2023/
Keskustan vaaliohjelman julkaisu ja vaalistartti ovat 27.1.2023
